Nykyään on harvinaista käydä keskustelua miespuolisen ihmisen kanssa ilman, että keskustelu kääntyy kiroamiseen siitä, miten naiset tykkää kaikki "pahoista pojista". Etenkin internetissä tämä ilmiö herättää suurta närää ja internet on täynnä katkeria miehiä, jotka ovat vakuuttuneita, että syy heidän sinkkuuteensa on siinä, miten he ovat liian raittiita ja väkivallattomia. Kusipäisellä käytöksellä hekin saisivat naista. Ja tämä on alkanut kyllästyttää minua.
Tehdään se kuitenkin ennen asiaan siirtymistä selväksi, että, kyllä, naiset on ihan hulluja, eikä kyseessä ole valkoritaroiva puolustuspuhe. Mutta joka tapauksessa.
Ensinnäkin koko termi "paha poika" on mulle todella ambivalentti. "Paha poika" on kilteille pojille se mystinen entiteetti, joka vie kaikki naiset, mutta kellään ei tunnu olevan ihan selvää, tarkkaa määritelmää sille, että millainen tällainen paha poika sitten on. Pahaan poikaan yhdistetään negatiivisia piirteitä, kuten rikollisuus, päihteiden ongelmakäyttö, aggressiivisuus, väkivalta ja rikosrekisteri. Toisinaan taas paha poika on itsevarma oman tiensä kulkija, joka itse asiassa ei suoranaisesti huou minkäänlaista pahuutta. Riippuu keneltä kysyy.
Syytä saamattomuuteensa kyseiset miehet osaavat etsiä aina muualta kuin itsestään. Luonteenpiirteinä kusipäisyys, aggressiivisuus ja väkivaltaisuus sekä yleinen persous päihteille ovat päinvastaisia, kuin ne luonteenpiirteet, jotka kiltit pojat kokevat itselleen ominaisiksi. Jos kiltti mies ei saa naista, täytyy syyn tälle hänen mukaansa olla siinä, että nainen tykkää vain väkivaltaisista kusipäistä, jotka hakkaavat heidän päätään patteriin mikroaaltouunilla, eikä hänen kaltaisistaan kultaisista ja hyväsydämisistä kunnon miehistä. Kusipäisyydellä ja aggressiivisuudella olisi tälläkin kertaa lohjennut.
Ilmiötä sivusta seuranneena olen havainnut, että "kilteiksi pojiksi" itseään väittävät miehet ovatkin "kiltin pojan" sijaan "nössöjä poikia" ja on ihan loogista, että nössä jää ilman. Ihmisen parinvalinta ei ikävä kyllä perustu rationaaliseen ajatteluun kummallakaan sukupuolella, koska ihminen ei ole rationaalinen eläin. Naaras haluaa kumppanikseen uroksen, joka voi suojella perhettään - niin on ollut ennen ja niin tulee kaikesta päätellen olemaan vielä pitkän aikaa, ellei ihmisen evoluutiossa tapahdu yhtäkkiä äkillistä mullistusta. Kilttien poikien ongelmana on, että he tuntuvat olevan lähes poikkeuksetta äärimmäisen epävarmoja itsestään ja kokevat lähes pakonomaista tarvetta tulla pidetyiksi, jonka kumppani tai potentiaalinen kumppani luonnollisesti kokee ahdistavaksi. Kiltistä pojasta ei osaa sanoa, että pitääkö hän kumppanistaan aidosti, vai onko hän vain epätoivoinen ylipäänsä elämään parisuhteessa kenen tahansa kanssa. Ei sellainen ole kovin viehättävää, vaikka välillä toisikin kukkia.
Tästä kieltämättä on jotenkin hyvin hankala syyttää naisia, sillä minäkään en jaksaisi kumppania, joka on jatkuvasti epävarma itsestään, omasta riittävyydestään kumppanina ja yleisesti ottaen kaikesta muustakin. On eri asia olla toisen tunteet huomioon ottava ja mukava, kuin olla hymyilevä ovimatto, joka vaan odottaa päälle astumista. Kiltti mies ei löydä vikaa itsestään, vaan on loppuun asti vakuuttunut siitä, ettei nainen tule koskaan tapaamaan ketään yhtä erityistä, tunteet huomioon ottavaa ja kaikin puolin täydellistä kumppania, kuin hän - ja tietää muistuttaa naista tästä ad nauseam. Kiltti mies myös julistaa kumppanilleen, miten naisystävä on hänelle koko onnen ja elämän perusta. Kiltin miehen omasta näkökulmasta tämä tietenkin vaikuttaa vain vilpittömältä ja herkältä rakkaudentunnustukselta, mutta kumppani voi kokea tämän äärimmäisen ahdistavaksi taakaksi, joka hänen harteilleen asetetaan: hän on nyt vastuussa toisen koko onnellisuudesta. Raja rakkauden ja pakkomielteen välillä on aika hiuksenhieno. Se on aikamoinen taakka.
Väkivaltaisimmilta ja vaarallisimmilta miehiltä mun mielestä vaikuttavatkin ne ujot peräkammarinpojat, joilla ei normaalisti käy toivotunlainen flaksi vastakkaisen sukupuolen kanssa - ja kun yksi kumppani vihdoin ja viimein jää haaviin, odottaa häntä elämä yltiömustasukkaisen ja epävarmuutensa vuoksi omistushaluisen kontrollifriikin kanssa. Tällaiselle miehelle parisuhteessa koettu pettymys on usein täysin ylitsepääsemätön asia ja pettymys purkautuu sitten traagisella tavalla.
Siinä vaiheessa, kun tällaisia aloitteita ei kuulu, voit joko tehdä asialle jotain tai olla tekemättä, mutta jälkimmäisen toimintametodin valinneena on turha valittaa, jos mitään ei tapahdu. Ja hei, jos mä joskus vaihdan sukupuolta, niin yksi itsevarma, fyysisesti ja henkisesti vahva, itsenäinen, muille kumartamaton ja riippumaton, tatuoitu mies mulle, kiitos.
Naisiinhan minä en itse tietenkään koske, vaan luen mieluummin kirjoja, mutta ilmeisesti kuitenkin on miehiä, jotka parisuhteen sellaisen olennon kanssa haluavat ja sellanen raivostuttava, itsesäälissä kieriskelevä kilttipoika -jargon tuskin on se kaikkein ideaalein lähtökohta tilanteen edistämisen kannalta. Kunhan sanon.
Enkä päästä naisia täysin pälkähästä.
Harmittaako sua, kun se tuntemasi mukava, kiltti ja kivannäköinen poika ei tee aloitetta? Niin kauan kun olet kykeneväinen hengitys-, fonaatio- ja artikulaatioelimistön yhteistyöllä tuottamaan koherentin puhesignaalin niin, että se siirtyy onnistuneesti vastaanottajan korvaan ja edelleen aivoihin, sinä olet kaikin mokomin kykeneväinen itsekin tekemään tuon aloitteen. Hitto, nykyään siihen ei tarvita välttämättä edes puhetta, vaan sormilla näppäilty viesti tai kommentti sosiaalisessa mediassakin riittää.
Kätevänä nyrkkisääntönä molemmille sukupuolille: jos olet kiinnostunut, tee aloite. Ta-daa! Olen ratkaissut kaiken.
Eikä se silti ihan pohjaton väite ole, että naiset tykkää myös niistä oikeesti pahoista pojista. Ted Bundyllä, Charles Mansonilla ja Anders Behring Breivikillä yhteistä on vastuu useista raaoista murhatöistä, sekä naisilta saatu ihailu hirmutekojen jälkeen.
Miehet on tyhmiä, mutta naiset on ihan vitun hulluja.
No comments:
Post a Comment