Tämän blogimerkinnän tarkoitus on esittää pähkinänkuoressa miksi tieteellisiin teorioihin on rationaalista uskoa, vaikka ne sotisivatkin alkutuntumalta maalaisjärkeä vastaan.
Viime aikoina olen todella monessa keskustelussa törmännyt useisiin väärinkäsityksiin siitä, miten tiede toimii ja miten hypoteeseja hyväksytään osaksi tieteellistä teoriaa ja tuntuu, että yllättävän moni ei ole edes tietoinen siitä miten tieteellinen menelmä toimii.
Tieteellinen metodi on siis tieteen tekemisessä käytettävä menettelytapa, jonka avulla pyritään tarkentamaan olemassaolevaa tietoa ja luomaan uutta.
Sillä pyritään tutkimaan ympäristöä ja selittämään tapahtumia niin että ne ovat toistettavissa ja niin, että tätä voidaan käyttää hyödyllisten ennusteiden tekemisessä. Toistettavuus on tärkeää, sillä nimenomaan sattuman mahdollisuus on tärkeää eliminoida mahdollisimman tehokkaasti.
Tieteellinen metodi toteutetaan sekä havainnoilla, että kokeilla. Kokeilla pyritään jäljentämään luonnossa tapahtuvia olosuhteita kontrolloidussa ympäristössä, jossa niiden tutkiminen on mahdollista. Tieteellisen menetelmän kestävyys ja syy sen saamaan suosioon on sen objektiivisuus menetelmän ratkaisujen löytämiseksi erilaisiin ongelmiin.
Ilmiöistä tehdään havaintoja ja niiden perusteella potentiaaliset tieteen toteuttajat voivat muodostaa tieteellisiä malleja, jotka ovat idealisaatioita, jotka kuvaavat tutkittuja kohteita, eli järjestelmiä tietyistä näkökulmista. Tutkimuskohteena olevaa järjestelmää pyritään tutkimaan niin, että se voidaan nähdä matemaattisena ja loogisena mallina, joka on ennustettavissa. Tieteilijä muodostaa havainnoistaan hypoteesin, jonka uskoo voivan selittää ilmiön. Kaikki hypoteesit eivät tietenkään pidä paikkaansa ja kun hypoteesi osoittautuu epätyydyttäväksi, se hylätään hyödyttömänä, tai sitä pyritään kehittämään muotoon, jossa se on tyydyttävä.
Hypoteesin on siis oltava koettelun kohteena, eikä pelkkä "Musta tuntuu, että tää on näin" riitä. Tämä on tärkeää ymmärtää. Tieteessä ei ole kyse siitä, että tiedemiehet repivät sattumanvaraisia hypoteesejä anaalistaan ja toteavat yhteen ääneen "Joo, toi kuulostaa hyvältä, käytetään tota!"
Koetulosten tulkintaan ei saa vaikuttaa tutkijan kanta asiaan, eikä hän saa suosia tiettyjä todistusaineistoa, vaan aineistoa tulee kohdella objektiivisesti. Tämän toteutumisen varmistamiseksi tieteelliseen metodiin kuuluu toimintamenetelmä nimeltään vertaisarviointi, eli julkistetut koetulokset arvioidaan ulkopuolisten toimesta huolellisesti, jotta niiden totuusarvo ja puolueettomuus voidaan varmentaa. Sekään ei siis riitä, että tutkija keksii päästään todistusaineistoa, tai että tutkija suosii tettyä todistusaineistoa ja julkistaa tuloksensa todeksi, vaan tulosten tulee läpäistä vertaisarviointi ennen kuin tulokset julistetaan päteviksi.
Ja ja kun hypoteesi selviää kokeista ja vertaisarvioinnista, se voidaan ottaa osaksi tieteellistä teoriaa. Tieteen terminologian teoria ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin arkikielen sana "teoria", vaan yhtenäistä tietojen järjestelmää, joka selittää johonkin aiheeseen liittyvät havainnot, ja kokoaa yhteen tähänastisen ymmärryksen hallitsevian lakien muotoon.Tieteen teoria ei siis ole "vain teoria", vaan osaksi tieteen teoriaa hyväksytään vain ylläpuhutut koetellut ja testit läpäisseet hypoteesit. "Se on vain teoria" -argumentti on siis sekä todella lyhytnäköinen, myös misinformaatiolle perustuva.
Tieteellinen teoria on loogisesti esitetty ja sisäisesti johdonmukainen malli ilmiön käyttäytymisen ennustamiseksi ja kuvaamiseksi. Samallalailla kuin hypoteesejä, myös teorioita testataan jatkuvalla syötöllä ja pyritään selvittämään, kuinka koottu aineisto sopii teoriaan ja toteuutuko sisäinen johdonmukaisuus. Teorian selvittyä suuresta määrästä empiiriä havaintoja ja arviointia, sitä voidaan pitää tieteellisesti verifioituna.
Mitä kuuluisampi ja tuetumpi teoria, sitä suurempi halu kilpailevilla tiedemiehillä on kumota se. Tämä antaa lisävahvuutta ristiriitaisille teorioille, kuten esimerkiksi evoluutioteoria, koska sen kumoamisesta seuraisi automaattinen Nobel-palkino, kuuluisuutta ja rahaa. Tästä huolimatta sen kumoaminen ei ole onnistunut ja se johtuu yksinkertaisesti siitä, että todistusaineisto tukee mallia nimeltä evoluutioteoria.
Sille on siis syynsä, miksi ihmiset luottavat asiantuntijalausuntoihin "nettitutkimuksissa". Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkea tulisi uskoa sokeasti ja tiedemiehiin tulisi suhtautua kuin pappeihin. On joka tapauksessa täysin loogista olettaa, että asiantuntija tietää asiasta katumattia enemmän ja tieteellisiltä tutkimustuloksilta on ainoastaan tyhmää sulkea silmänsä ja korvansa
Mutta sitä haluan ennen kaikkea painottaa, että ei, kaikki mielipiteet eivät todellakaan ole tasa-arvoisia ja, kyllä, mielipide täytyy perustella. Omaankin tuntemukseen perustuvan mielipiteen voi redusoida niin, että löytää sen alkulähteen, jonka jälkeen voi rationaalisesti tarkastella, onko se kuinka vahvoilla kantimilla. Se, että olet vain jotain mieltä, koska susta tuntuu siltä, ja jätät asian siihen, on vain älyllistä laiskuutta ja syy on omasi, kun sinua ei oteta tosissaan.
Jos kuitenkin suhtaudut skeptisesti siihen, että tieteellinen tutkimustulos on eri mieltä kanssasi, lopetan kysymykseen, joka sun kannattaa esittää itsellesi aina aika ajoin: kumpi on todennäköisempää, se, että asiaa vuosikausia opiskellut ja asiaan perinpohjaisesti tutustunut asiantuntija on havaintojensa perusteella oikeilla jäljillä, vai, että sinä, joka et ole koskaan asiaan tutustunut, kumoat vertaisarvioidun tieteellisen teorian maalaisjärjelläsi?
No comments:
Post a Comment