Keskustelimme työkaverin kanssa duunissa pikaisesti uutisesta poliisilaitosten lakkauttamisesta useilla paikkakunnilla. Työkaverini sanoi suoraan, että hän ainakin varastaisi ja ryöstäisi, jos olisi köyhä ja paikkakunnalla ei olisi poliisilaitoksia valvomassa lakia.
Kysyin sitten, että onko tosiaan niin, että poliisien olemassaolo on hänelle ainoa moraalia ylläpitävä voima. Itse kun en osaa samaistua tuohon mentaliteettiin lainkaan.
Ajatusmaailmamme eivät tuon keskustelun aikana kohdanneet, mutta se sai mut miettimään ilmiötä laajemmin. Missä vaiheessa meidän lajista on tullut sellainen, että toisen ihmisen ryöstäminen on rahan puutteessa ensimmäinen mieleen juolahtava vaihtoehto - vai ollaanko me aina oltu sellaisia?
Ottaen vaan huomioon miten tärkeää yhteistyö on ollut lajimme kehityksen kannalta, sitä olettaisi, että väkivallan ja ryöstämisen sijaan ensimmäinen mieleen juolahtava ajatus olisikin "Miten voisin parhaalla tavalla olla hyödyksi yhteisölleni ja muille yksilöille ja näin ollen tienata sillä ansiota?"
Toisin sanoen, sen sijaan, että aseella uhaten pakottaa toisen ihmisen antamaan rahaa väkisin, tiedustelisi miten voisi olla korvausta vastaan jotenkin avuksi.
Nyt kun nuorten syrjäytyminen on pinnalla oleva aihe, niin tämä liittyy olennaisesti myös siihen.
Hyvinvointivaltio on opettanut meidät yhteiskuntaan, jossa meillä on syntymän perusteella oikeus saada ja toisilla on velvollisuus antaa. Jos tämä ei toteudu, "yhteiskunta riistää". Kerran kun ollaan opittu, että väkivallan uhalla on oikein ja hyveellistä ottaa rahaa viattomilta verotuksen muodossa, lienee hyvin helppo omaksua ajatus, että kun itse ottaa rahaa väkivallan uhalla, se on oikein, koska ottaa vaan sen mitä muut "ovat velkaa" kun ovat "riistäneet".
Yhteiskunnassamme valtio kantaa täysi-ikäisestä yksilöstä suuremman vastuun kuin vanhemmat ja läheiset, jonka seurauksena yksilöt erkanevat läheisistään; tavallaan paine itsenäistymiselle on suuri, mutta sitten ei kuitenkaan olla ihan valmiita vielä täysin vielä olemaan omillaan, joten nuori yksilö turvautuu sosiaaliseen turvaverkkoon ja hyvinvointivaltio saa taas uuden asiakkaan.
Tämä turvaverkko opettaa sitten nuoren rakastamaan vankilaansa. Eihän se, joka antaa rahaa ja tukea, voi olla paha, vai mitä?
Tämä ei ole nuoria syyllistävä palopuhe, sillä näen syrjäytyneet nuoret vaan oireena suuremmasta ongelmasta.
Työttömyys ja nimenomaan nuorten syrjäytyminen ovat lähes suoraa seurausta lisääntyneestä holhoamisesta sekä valtion regulaatioista, joiden tarkoitus on ollut muka "auttaa". Mutta kuten vasemmistopolitiikka ja sosialismi aina, myös tämä perustuu valheelle ja epäonnistuneelle fantasioinnille.
Hyvänä esimerkkinä muka työntekijöiden etua palvelevat työehtosopimukset, joita yritysten on pakko noudattaa ja maksaa määrättyä palkkaa jokaiselle työntekijälle, vaikka olisivat nuoria ja kokemattomia. Tottakai työehtosopimuksen mukainen minimipalkka on todella kova juttu kokeneella työntekijälle, jonka työllisyys on turvattu, mutta olepa nuori ja juuri ammattiin valmistunut työntekijä, jolla ei ole käytännön kokemusta lainkaan; sinun on yksinkertaisesti oltava minimipalkan arvoinen työntekijä, tai sinua ei ole kannattavaa palkata.
Työllistymisen tulisi olla kaupankäyntiä työntekijän ja työnantajan välillä, jossa molemmilla on neuvotteluvaraa ja joka johtaa työntekijän arvon arvioimiseen ja toivottavasti työllistymiseen. Suomessa työllistyminen on nuorille arpapeliä, jossa toivotaan, että työntekijä on valmis ottamaan riskin nuoren työntekijän suhteen. Nuori työntekijä ei voi neuvotella palkkansa suhteen edes vähää alusta, koska muuten yritys rikkoisi TES:iä.
Ideaalitilanteessa nuori voisi aloittaa työnsä kokemattomana pienemmällä palkalla, saada kokemusta, joka nostaa hänen arvoaan työntekijänä, ja vaatia sitten korkeampaa palkkaa; jos yritys kieltäytyy maksamasta korkeampaa palkkaa, työntekijä siirtyy toiseen yritykseen ja yritys menettää kokenutta työvoimaa kilpailijalle.
Tähän kun lisätään vielä se, että laiskottelevasta työntekijästä on vaikeaa päästä Suomessa eroon, kiitos valtion holhouksen, on kokemattoman työntekijän palkkaaminen vieläkin suurempi riski yritykselle.
Nuorelta jää sitten työllistymismahdollisuus saamatta ja hän jää kotiin. Rahat haetaan valtiolta ja mitä pidemmäksi työttömyys venyy, sitä passivoivampi turvaverkko on. Näin on syntynyt syrjäytynyt sellaisestakin, jolla olisi alunperin voinut olla halua yrittää.
Tällaiset, ja monet muut vastaavat "yksilön edun vuoksi" laaditut valtiolliset regulaatiot sekä nykyisenmallinen turvaverkko toimivat nimenomaan yksilöä vastaan ja ovat toimineet jo vuosia ja syrjäytyminen on seurausta siitä, että tämä valtion puuttuminen vapaaseen kaupankäyntiin kantaa hedelmää.
Nämä ovat vaan asioita, joita "syrjäymistä vastaan taistelevat" urhoolliset vasemmistosoturit eivät halua kuulla. Vika ei voi olla hyvinvointivaltiosta, koska hyvinvointivaltio antaa rahaa, eli hyvinvointivaltio on kaveri. Vika on pakko olla jossain muualla ja vian löytymiseksi ollaan valmiita keksimään vaikka mitä kummituksia, kunhan vaan ei tarvitse kyseenalaistaa hyvinvointivaltiota, koska hyvinvointivaltion kyseenalaistajat ovat niitä pahiksia, jotka vihaavat köyhiä ja haluavat viedä sossumassit pois - ja heitä vastaan on taisteltava!
Vasemmistolainen lähestymistapa syrjäytymiseen on perse edelle puuhun kiipeämistä: tehdään kaikki sen eteen, että vahvistetaan juuri sitä instituutiota ja yhteiskuntamallia, joka on nykyisen pahoinvoinnin takana. Näiden valtion sotilaiden kasvatushan on hyvinvointivaltion tarkoituskin tietenkin, jotta se voi jatkaa olemassaoloaan ja varastaa ihmisiltä rahaa ja nauttia heidän työnteon hedelmistä. Ei hyvinvointivaltio välitä ihmisistä. Ei sosialismi välitä ihmisistä.
En silti tietenkään päästä "oikeistolaista" Kokoomustakaan pälkähästä, sillä Kataisen ja Kokoomuksen tukemat suurten yritysten yritystuet ovat omiaan vääristämään kilpailua ja palkkatasoa sekä syömään työpaikkoja ihmisiltä, etenkin juuri nuorilta, ja ylläpitämään vallitsevaa korporatiivista status quota - sen sijaan, että eläisimme markkinataloudessa, joka perustuu aktiiviseen kaupankäyntiin ja neuvotteluun. Kokoomus on kyllä ihan samanlainen huijaripuolue kun ne loputkin. Mainitsisin kuitenkin, että yritystuet eivät suinkaan ole kapitalismia, vaan sosialismia, eli kapitalismia on turha syyttää.
Perustulo nyt olisi hyvä kannattamani kompromissiratkaisu tässä tilanteessa. Järkevä perustulo käyttöön, jonka myötä verotusta voisi laskea ja työntekoon liittyvistä regulaatioista voitaisiin luopua kun kaikilla olisi se takuuvarma toimeentulo. Työntekijöiden ja työnantajien välisen kaupan vapauttaminen veisi meitä askeleen kohti todellista hyvinvointia, jonka jälkeen voisimme ottaa toisen ja taas kolmannenkin askeleen. Ja niin edelleen.
No comments:
Post a Comment