Mitäpä lottoot, Umayya Abu-Hanna?

http://www.hs.fi/paivanlehti/sunnuntai/Lottovoitto+j%C3%A4i+lunastamatta/a1356756791315

Jos nyt unohdetaan hetkeksi, että "rasismin" sanakirjamääritelmähän on ihmisten eriarvioinen kohtelu yhteiskunnallisella tasolla etnisestä alkuperästä johtuen, joka Suomessa toteutuu ainoastaan vähemmistöjen eduksi, ja hyväksytään, että "rasismilla" tarkoitetaan sitä, että käytetään sanaa "neekeri" ja huudellaan hävyttömyyksiä.

Niin, mistä se Suomessa johtuu?

En voi puhua koko Suomen kansasta, enkä kaikkien "maahanmuuttokriitikkojen puolesta", mutta omalta kannaltani voin vastata, että ennen suvaitsevaisuushössötystä en ollut pahemmin törmännyt "rasistiseen huumoriin tai käytökseen", ja jos törmäsin, se aiheutti minussa samanlaista pahennusta, mitä sen nyt voi olettaa "tavallisessa ihmisessä" aiheuttavankin: "Ihonväri on vain ihonväri, eihän se ihmistä määritä" jne.

Se oli vasta kun "neekeristä" tai "rasistisista solvauksista" tehtiin virallisesti kiellettyjä kun mielenkiintoni heräsi, että hetkinen, miksikäs näin. Sitten mitä enemmän maahanmuuttojärjestelmään tutustui, sitä suurempi määrä sontaa alta paljastui.

Tällainen hyysäys aiheuttaa minun luonteisessa - ja en varmasti ole ainoa - ihmisessä reaktion, että tyhmää sääntöä vastaan pitää kapinoida: kiellä sana "neekeri" ja minä luultavasti lisään sanan "neekeri" käyttöä. Uskon, että sama reaktio syntyisi, jos kielletty sana olisi joku "valkonaama" tai "maitonaama". Saati ryssä, jutku, rättipää, ählämi, polakki, mikä vaan. Sanojen ja ilmaisujen kieltäminen on niin käsittämättömän typerää toimintaa.

Rasismia ei tosiaan enää ollut se, että fyysisesti pahoinpitelee ihmisen ihonvärin vuoksi, rakennetaan omat vessat mustille ja valkoisille, tehdään mustille ja valkoisille omat bussivuorot, kielletään juridisella tasolla ihonvärin takia etenemismahdollisuudet yhteiskunnassa, ja niin edelleen, vaan rasismia tuntui päivä päivältä enemmän olevan yksinkertaisesti se, ettei rakastanut neekereitä yli kaiken - jopa niin paljon, että suostui "positiivisesti syrjittäväksi" heidän etujensa vuoksi.

Rasismia on nykyään jopa se, että tilastoja tulkiten uskaltaa ottaa puheeksi sen, että, totta tosiaan, neekerit raiskaavat suhteessa enemmän kantaväestöön verrattuna. Olen todella pahoillani, jos se loukkaa jotain, mutta asia tilastojen valossa vaan tuntuu olevan niin.

Minun mielestäni oikeudenmukainen ratkaisu ongelmaan olisi oman kehon omistusoikeutta rikkovien maahanmuuttajien karkottaminen maasta; siitä hyötyisi sekä maan kansa, että hyvin käyttäytyvät ulkomaalaiset, jotka joutuvat nyt kärsimään huonosti käyttäytyvien tuomasta maineesta. Tässä mielestäni häviäisivät ainoastaan huonosti käyttäytyvät ulkomaalaiset, joidenka oikeudet minua eivät kiinnosta, koska heitäkään ei kiinnostanut uhriensa oikeudet.

Mutta kun ei voi karkottaa, koska ihmisoikeudet ja ihmisarvo ja sielu ja rasismi ja sydän.

Samat ihmiset - ja tämä tarina on tosi - jotka kannattavat kantaväestön syrjintää ulkomaalaisten etujen nimissä, ovat tyrmänneet pakolaisstatuksella maassa olevien rikollisten karkoittamisen, vedoten kaikista maailman asioista yhdenvertaisuuteen, sekä "samoihin oikeuksiin".

Jos ja kun kantasuomalainen mies raiskaa naisen, konsensus on, että tuomiot seksuaalirikoksista ovat liian pienet ja niitä pitäisi koventaa ja seksuaalirikollisella ei ole mitään arvoa.

MUTTA KUN SE AHMED NYT ON VÄHÄN NEEKERI JA NEEKERILLÄ NYT ON VÄHÄN VAIKEETA NIIN PITÄÄ NYT VAAN YMMÄRTÄÄ!

Tämänkin olen sanonut niin jumalattoman monta kertaa, sanotaan se vielä kerran: Maahanmuuttoa kritisoidessani en ole koskaan vaatinut muuta kuin yhdenvertaisuutta, ja kritiikin kohteena en "maahanmuuttokriittisiä" blogeja lukiessani en ole muuten koskaan törmännyt lauseeseen "Neekerit on häädettävä pois Suomesta ihonvärinsä vuoksi!" tai mihinkään sen variaatioon vaan kritiikin kohteena ovat olleet positiivinen syrjintä, mamujen rikosten peittely ja muu erityissuojelu ja erityisoikeudet ja monikulttuurisuuden oksettava pakkotuputus joka tuutista - jos ihmisten annettaisiin vain olla yhdenvertaisia ja elää vapaasti, minä väitän, että suurin osa antipatioista katoaisi.

Tai osa varmasti säilyy, koska mokuhössötys on saanut jo niin paljon tuhoa aikaan.

Suomen suvaitsevaisto ei kuitenkaan halua tutkia, mistä tämä ulkomaalaisiin kohdistuva viha juontaa juurensa, vaan halua tilanteen korjaamisen sijaan yksinkertaisesti kieltää vihan tunteena kokonaan. Logiikka on älytön: sen sijaan, että pyrittäisiin korjaamaan negatiivisen tunteen herättävä ilmiö, kielletään vaan tunne ja sen ilmaisu, ja kaikki on hyvin.

Toisin esille asian, joka usein tässä keskustelussa jätetään huomiotta: Suomessa valtion omistaman Yleisradion ajankohtaisohjelmassa ollaan huolestuneina puitu sitä, mikä on vihapuhetta, onko Suomessa rasismia, ollaanko Suomessa ennakkoluuloisia.

Luuletteko, että Amerikassa, kun mustilla oli omat bussivuorot, paljoa puitiin mediassa, että voi, voi, voi kun tämä taitaa nyt olla aika rasistista? Ei puitu. Se, että rasismista ollaan näin huolissaan, osaltaan todistaa, että ei Suomi ole rasistinen maa.

Ei sillä, minäkin haluaisin elää yhteisössä, jossa ulkomaalaistaustaiset(kin) lapset saisivat opiskella ja työskennellä ja osallistua yhteiskuntaan ilman ilkeämielistä huutelua, ja ihmisille huutelu kaduilla, tai varsinkaan fyysinen pahoinpitely - oli syy mikä tahansa - ei todellakaan ole sivistynyttä käytöstä, enkä moista käytöstä puolla, tai tuolla tavalla käyttäytyvien puolia pidä, koska en heidän laumaa edusta. Uskon myös, että tällaista tapahtuu, enkä usko kaiken ulkomaalaisten kohtaamaan rasismin olevan mediahypeä.

Huutelu ei riko kenenkään omistusoikeutta, enkä tue siihen puuttumista lakitasolla, mutta mitään kovin rakentavaa en usko sen saavuttavan.

Uskon kuitenkin, että tie sivistykseen - jos sallitte nyt tuollaisen epämääräisen termin käytön - käy vapauden kautta ja sen, että ihmisille annetaan nykyisenkaltaisen hyysäyksen ja kyttäyksen sijaan mahdollisimman avoin ympäristö itse etsiä totuutta ja tutustua ihmisiin. Totta on, että huonosti käyttäytyvien ihmisten huutelu on yksi hinta, joka vapaudella on, mutta tuolla tavalla käyttäytyvät ihmiset ovat Suomessa vähemmistö.

Vastuu tulee lakiregulaatioiden sijaan olla yksilöllä itse valita sosiaaliset suhteensa ja omalta osaltaan antaa sanktioita huonosti käyttäytyville ihmisille ihmissuhdemarkkinoilla.

Sukupuolineutraaliuden petos

Sukupuolineutraalius on yksi feministisen liikkeen poliittisesti korrekteista muotitermeistä, jotka vaikuttavat päällisin puolin harmittomilta, ja jopa hyödyllisiltä, mutta ajavat loppujen lopuksi täysin päinvastaisia agendoja.

Sukupuolineutraaliudella tarkoitetaan siis käsitystä, että ihminen voi itse valita sukupuolensa, eikä häntä yhteiskunnan toimesta pakotetaan valmiiksi määriteltyyn sukupuolimuottiin. Kasvatuksen tapauksessa tämä tarkoittaisi siis esimerkiksi sitä, että lapselle ostettaisiin yhtä lailla "tyttöjen leluja" kuin "poikien leluja", eikä kumpienkaan lelujen käyttöön painostettaisi kasvattajien puolesta.

Minä kannatan yhdenvertaisuutta, sekä ihmisen oikeutta olla "oma itsensä", kunhan ei puutu muiden ihmisten vastaavaan oikeuteen väkivalloin, sekä kannatan myös sukupuoleen perustuvien etuoikeuksien poistamista.

Mikä sukupuolineutraaliudessa siis mättää?

Sukupuolettomuus on naisten keksintö ja luotu käsitteenä naisten näkökulmasta. Tämä johtaa siihen, että se ei ota miesten näkökulmaa lainkaan huomioon, eikä määritelmällisesti siihen pystykään, koska sen kantava ajatus on, että sukupuolia ei ole edes olemassa. Tässä on kuitenkin se huutava ongema, että kaksi sukupuolta ovat yhteiskunnassa erilaisissa asemissa, liittyen sukupuoliominaisten piirteiden korostamiseen.

Naisten näkökulmasta projisoituna sukupuolettomuus on ainoastaan hyödyllistä: naisille miehiset ominaisuudet, kuten vahvuus, johtajuus, päätöksentekokyky, matemaattis-looginen ajattelu ja päättäväisyys ovat plussaa, mutta eivät pakollisia; nainen voi siis ainoastaan voittaa sukupuolettomuudessa. Tilanne ei ole sama miehelle, joka korostaa feminiinisiä piirteitä, kuten herkkyys, passiivisuus, tunnepohjainen ajattelu ja heikkous; feminiinit piirteet ovat miehille negatiivisia ja heikentävät miesten mahdollisuuksia pärjätä maailmassa, eikä miehellä ole samanlaista liikkumavaraa sukupuoliroolien välillä kuin naisilla.

Todisteena väitteestäni käytän länsimaista homokulttuuria kohtaan koettua antipatiaa miesten keskuudessa: on väärin ajatella, että "hinttejä" kohtaan suhtauduttaisiin negatiivisesti, koska homous seksuaalisena orientaationta koettaisiin nykyaikana moraalisesti vääränä, vaan ongelman ydin tuntuu olevan siinä, että näkyvillä olevat mediahomot ovat riisuttuja kaikesta maskuliinisuudestaan; homot ovat muotitietäjiä, kampaajia ja sisustussuunnittelijoita, puhuvat korostetun feminiinisesti, heiluttelevat käsiään ja pöyristyvät.

Jos poika käyttäytyy koulussa epämiehekkääksi koetulla tavalla,ei aikaakaan kulu kun ensimmäinen lapsi jo haukkuu häntä homoksi. Tämä siksi, että nykyajan homo edustaa täydellistä miehisyyden puutetta - ei siis siksi, että esimerkiksi itkeminen yhdistettäisiin mitenkään varsinaiseen perseeseen poraamiseen.

Homot tai epämaskuliiniset pojat ovat myös maskuliinisia poikia useammin fyysisen väkivallan uhreja.

Ihan aiheellinen kysymys toki on, että onko tämä sitten ihmisten toimintatapa, jota halutaan ylläpitää; onko ylläpitämisen arvoista, että ihminen joutuu kokemaan fyysistä väkivaltaa vain kun ei täyty sukupuoliroolin odotuksia.

Olen kaikkien järkevien ihmisten kanssa samaa mieltä, että on kammottavaa, miten ihminen, iästä riippumatta, voi saada turpaan siksi, että hänet koetaan epämiehekkääksi, oli syy mikä tahansa.

Tähän on kuitenkin ehdotettu kahta kilpailevaa toimintastrategiaa: joko me ajamme läpi sukupuolettomuuden ideologiaa, toivoen kädet ristissä, että joskus asiaan tulee muutos, tai vaihtoehtoisesti me hyväksymme, että ihmisillä on kaksi sukupuolta, joiden pelisäännöt ovat, mitkä ovat, ja opetamme ne reilusti lapsillemme, antaen heille elämässä pärjäämiseen tarvittavat eväät.

Etu jälkimmäisessä kasvatustavassa on, että siinä ei oteta riskiä, että lapsi joutuu valheellisen kasvatuksen vuoksi kärsimään kiusaamisesta ja sosiaalisesta eristyksestä.

Minä en itse haluaisi käyttää omaa lastani minään feministisen teorian koekaniinina. Haluatko sinä olla se kasvattaja, joka tieten tahtoen opettaa lapselleen toimintamalleja, joiden tiedät olevan haitallisia hänen hyvinvointinsa kannalta, mutta jotka ehkä joskus muutaman sukupolven päästä kantavat hedelmää?

Toisekseen naiset ovat tässä asiassa hyvin kaksinaismoralistisia, koska vaikka he sanovatkin, että miestä ei tulisi lukita maskuliiniseen sukupuolirooliin, palkitsevat he kuitenkin pääasiassa maskuliiniset alfaurokset seksuaalipalveluilla, täten siis itse edesauttaen kyseisen roolipaineen ylläpitoa, koska se, keille naiset antavat seksiä, on suurin määräävä tekijä sille, millaiset miehet pärjäävät ja ketkä eivät.

Suomeenkin rantautuneisiin ammuskelutapauksiin ollaan etsitty syypäitä videopeleistä, elokuvista, kiusaamisesta ja aseiden saatavuudesta. Olisiko kuitenkin mahdollista, että syy olisi jossain syvemmällä kuin väkivaltaisista videopeleistä opittujen mallien purkautuminen koulukiusaajien niskaan? Millainen poika itse asiassa joutuu kiusatuksi?

Feministit ovat niin kovia tyttöjä projisoimaan, että sukupuolettomuus on keskivertofeministille naisellisuutta, koska projisoiva feministi kokee hänen naisellisuutensa olevan "ihmisyyttä", eikä "naisellisuutta". Näin ollen hän näkee miesten hänen käytöksestään poikkeavan toiminnan "valheena", eli "sukupuolimuotin toteuttamisena", josta mies on vapautettava "ihmisyyteen". Naisellinen feministi siis uskoo olevansa sukupuoleton, joten miehenkin koetaan olevan sukupuoleton vasta kun hän kantaa naisen laukkuja shoppaillessa ja itkee jokaisesta pienestä vastoinkäymisestä.

Seurauksena sukupuolettomuudesta on siis maskuliinisuuden tukahduttaminen, maskuliinisten roolimallien katoaminen ja yhä useamman, harhaanjohdetun nuoren miehen eksyminen elämän polulla kun feministien ohjeita noudattaneet äidit ja isät eivät antaneet heille rehellisiä ohjeita.

Ammuskelutapauksien suorittaneita länsimaissa on pääasiassa yhdistänyt kiusatuksi joutuminen, sosiaalinen syrjäytyminen, sekä ulosjääminen pariutumismarkkinoilta, eli naisettomuus. Nämä ovat seurausta miehuuden puutteen aiheuttamista toimintamalleista, eli passiivisuudesta ja alistumisesta. Maskuliinisuuden omaksunut koululaispoika osaa puolustautua ja osoittaa kiusaajilleen, ettei tämän päälle päästä astumaan, ja näin ollen pääsee kiipeämään sosiaalisia tikkaita ylöspäin.

Feministeillehän passiivisen tohvelieläimen rooliin alistetut miehet kelpaavat mainiosti, koska se antaa enemmän tilaa naisille työmarkkinoilla.

Minun mielestäni on aika käsittämätöntä, että sillä tieteen tuomalla informaation määrällä, joka meillä on nykypäivänä käytössä, sukupuolien välisistä eroista väitteen tekevää ihmistä katsotaan niin kutsutussa "sivistysvaltiossa" kieroon. Me ymmärrämme, että sukupuolia on kaksi; me ymmärrämme, että sukupuolien väliset fyysiset erot ovat hormonien aikaansaannosta; me ymmärrämme, että nuo hormonaaliset erot ovat evoluution aikaansaannosta; me ymmärrämme, että hormonit vaikuttavat aivoihin - mutta jossain kohtaa tapahtuu aivonyrjähdys, ja hormonaalisten erojen vaikutus käytökseen ja tietojenkäsittelymetodeihin on tabu, jonka ääneen lausunnasta saa naisten alistajan maineen.

Ja ennen kaikkea on "ällö" ja "vanhanaikainen", ja feministinen argumentaatio on opettanut meille, että jos se on ällöä ja vanhanaikaista, sitä ei tule kenenkään kuunnella.

Feminismi, jossa kaikki on sosiaalisia konstruktiota, ei tietenkään osaa ottaa biologiaa huomioon, ja tuskin edes haluaa ottaa, koska biologia ei ole poliittisesti korrektia, biologia vain on.

Niin, ja välttääkseni ne olkiukot, joita monet jo tässä vaiheessa rakentelevat, en väitä, etteikö uros- ja naarasyksilöiden kesken esiintyisi luonnossa variaatiota. Mutta mitä tulee lelukatalogeihin, tarhoihin, kouluympäristöihin, jne on yleistäminen järkevää, kunhan variaatioiden olemassaolo muistetaan. Se, että esimerkiksi koulujen pitäisi mielestäni olla pienempiä nimenomaan siksi, että yksilölliset tarpeet voitaisiin paremmin ottaa huomioon, onkin jo toinen aihe.

Älkää siis hämääntykö; sukupuolineutraalius ei ole yhdenvertaisuutta ajava aate, vaan naisellisten piirteiden korostamista miehisten piirteiden kustannuksella, sekä feministeille haitallisten maskuliinisten ominaisuuksien tukahduttamista, lokaamista ja haihduttamista yhteiskunnasta.

On todennäköistä, että lapsesi onnellisuus ja menestyminen yhteiskunnassa toteutuu parhaiten kun kasvatat pojat miehiksi ja tytöt naisiksi.