Mun on ollut tarkoitus kirjoittaa vastine Takkiraudan kirjoitukseen libertarismista jo vaikka miten pitkään, mutten ole jaksanut. Nyt pyhitin vapaapäiväni sille. Kaikkihan libertarismia Suomessa dissaa, mutta Takkirautaa todella moni fiksukin ihminen jostain kumman syystä pitää erityisen älykkäänä ja rehellisenä kirjoittajana. Siksi Takkiraudan kirjoitusten saama ylistys ärsyttää mua erityisen paljon.
"Libertarismista on tullut 2000-luvun taistolaisuus"
Blogi alkaa klassikolla. Taistolaisuus-vertausta käyttävien logiikka tuntuu olevan, että koska taistolaiset sekä liberaalit molemmat pitävät erityisen paljon jonkin tietyn maan tavasta hoitaa asioita, tämä tekee heidän arvoistaan sekä maailmankatsomuksistaan samanlaiset.
Kyseinen vertaus on aina aiheuttanut minussa lähinnä hämmennystä, koska taistolaiset ja liberaalit edustavat ihanteiltaan täysin päinvastaisia maailmanjärjestyksiä; taistolaiset neuvostoliittolaista sosialismia ja liberaalit yksilönvapautta sekä omistusoikeutta. Väite, että taistolaiset ja liberaalit ovat kuin kaksi marjaa sanoo, että jos kannatat mitä tahansa aatetta, oli se sitten vapautta ryöstää tai vapautta olemaan joutumatta ryöstetyksi, olet kuin minkä tahansa muunkin aatteen kannattaja, koska te kaikki kannatatte aatetta.
Tässä ei kuitenkaan ole mitään järkeä, koska kannatetuilla aatteilla on merkitystä, ja erilaisia aatteita kannatetaan erilaisista syistä. Ei niitä voi niputtaa kaikkia yhden otsikon alle nimeltä "aatteet".
Takkirauta kirjoittaa:
"Ensimmäinen syy on siinä, että liberalismi on pohjimmiltaan piittaamattomuutta - siis välinpitämättömyyttä ja sitoutumattomuutta. Termi laissez faire tarkoittaa juuri tätä: "antaa olla" - antakaa meidän tehdä mitä me haluamme. Lyhytnäköisesti, toisista piittaamatta, seurauksista välittämättä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista piittaamatta. Anarkia on vapautta ja liberalismia puhtaimmillaan - ei ole mitään sääntöjä ja jokainen tekee niinkuin itse parhaaksi katsoo. Reaalimaailmassa vain tällainen anarkia johtaa nyrkkivaltaan ja vahvimman oikeuteen. Ikävä kyllä William Goldingin Kärpästen herra on ehkä kaikkein paras kuvaus tällaisesta vapaudesta ja mihin se johtaa."
Takkirauta väittää siis piittaamattomuudeksi järjestelmää, joka perustuu yhteistyöhön ja ihmisten välisiin sopimuksiin ja vaihtokauppoihin, joissa molemmat osapuolet hyötyvät, tai transaktiota ei tapahdu - järjestelmää, joka on täysin ihmisten välisen vapaan kanssakäynnin tulos, ja jota ei ole olemassa ilman sitä.
En voi puhua kaikkien liberaalien puolesta, mutta ei halu nähdä ihmisten kuolevan nälkään katuojiin ole liberaalien keskuudessa mikään yleinen fantasia, vaan päinvastoin on merkittävä määrä liberaaleja, jotka kannattavat vapautta nimenomaan sen käytännöllisyyden takia, eikä niinkään moraalisten periaatteiden.
Päinvastoin kuin Takkirauta väittää, minä pidän piittaamattomuutena nimenomaan asennetta, jonka mukaan "Ei mun tarvitse kun Valtio hoitaa". Takkiraudan kaltaiset ihmisethän haluavat jättää ihmiset heitteille Valtion hoidettavaksi kun eivät itse halua vaivata päätään ratkaisuilla, joiden avulla syrjäytyneet voitaisiin saada kykeneviksi kantamaan itse vastuu itsestään. Sehän on sitä todellista piittaamattomuutta. "Hoitakoot Valtio nuo, minä en halua vaivautua".
Laissez faire tarkoittaa tosiaankin "antaa olla", mutta Takkirauta ei ajattele asiaa tarpeeksi pitkälle: jotta laissez faire voi toteutua, on väkivalta eliminoitava yhteisöstä - väkivalta rajoittaa vapautta. Liberaalien vapaus siis, jokseenkin ironisesti, itse asiassa ei tarkoita vapautta tehdä mitä vaan, vaan nimenomaan velvollisuutta kunnioittaa muiden oikeutta omaan kehoon sekä omaisuuteen.
Reaalimaailmassa muuten on esimerkkejä yhteisöistä, joissa vauraus ja hyvinvointi ovat kasvaneet huomattavasti anarkian seurauksena. Tuoreimpana esimerkkinä Somalia, joka on sosialismin ja vahvan valtiojohtoisuuden jäljiltä yksi maailman köyhimpiä maita, mutta valtiovallan murruttua anarkia on nostanut Somaliassa hyvinvointia käytännössä kaikilla mittareilla.
"Toinen syy on libertaristien paukapäisyys. Libertarismi ei ole aate vaan se on uskonto. Libertaristeille kaikki on aina yhteiskunnan, valtion, yhteisön syytä ja kapitalismissa ei ole vikaa ja kaikki ongelmat johtuvat siitä, että sääntelyä on liikaa ja vapautta liian vähän. Ei tämä mitään, mutta libertaristit eivät usko sen enempää matemaattista mallinnustakaan kuin reaalielämän esimerkkejäkään - aina kun heille osoitetaan että heidän ideologiansa johtaa suoraan helvettiin, sieltä tulee vakiovastaus 'se johtuu valtion sääntelystä ja vapautta pitäisi olla lisää'."
Uskonto on määritelmällisesti irrationaalinen usko ilman todisteita. Kapitalismin luomasta vauraudesta ja hyvinvoinnista on olemassa historiallista todistusaineistoa, joten se ei täytä uskonnon määritelmää. Liberalismi on myös individualismia kunnioittavaa kun taas uskonnot ovat historiallisesiti olleet nimenomaan kollektivismin erilaisia manifestoitumisia.
Se, että liberaali väittää ongelmien olevan valtion säätelyssä, ei ole uskontoa, jos sen voi osoittaa ja havaita loogisesti reaalimaailman ilmiöistä. Sekä matemaattisia mallinnuksia että reaalimaailman esimerkkejä valtion säätelyn aiheuttamista ongelmista kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on olemassa, ja nämä ovatkin juuri niitä, jotka monesta liberaalista on liberaaleja tehneet.
"Kolmas syy on se, että libertaristit elävät teoreettisessa norsunluutornissaan, eivät suinkaan reaalimaailmassa. Heille kaikki on teoreettista konstruktiota ja sitä, että jos lehmällä olisi siivet, se lentäisi. Vaan kun ei ole. Me elämme reaalimaailmassa, missä ainoastaan matematiikka toimii kaavojen mukaan. Maailmassa ei ole, eikä koskaan tule olemaan uus/markkinaliberalistista valtiota tai yhteisöä. Sen takia, että me olemme ihmisiä, emme robotteja emmekä enkeleitä. Ihminen ei ole rationaalinen homo oeconomicus joka toimii fiksusti ja järkevästi, vaan irrationaalinen homo ridiculosus, joka toimii tunteittensa viemänä ja jolle oma status on kaikki kaikessa. Ihminen mieluummin tinkii ruoastaan kuin statuksestaan. Thorstein Veblen, ei suinkaan Friedrich Hayek, oli oikeassa."
Minä kyllä myönnän suoraan, että minun elinaikanani me emme tule ainakaan tällä mantereella elämään liberaalissa valtiossa, tai yhteisössä.
En kuitenkaan ymmärrä Takkiraudan väitettä - jonka olen muuten kuullut usein muiltakin tahoilta - että on olemassa matematiikka, ja sitten jokin maaginen, matematiikan ulkopuolella vaikuttava "oikea maailma", jota siis ei voi matematiikalla laskea lainkaan, koska se ei toimi loogisesti, vaan on TAIKAA. Tai jotain. Kuka tässä nyt siis oli se uskovainen?
Minä muuten en ainakaan väitä, että ihminen olisi hyveellinen ja rationaalinen toimija - päinvastoin, uskon, että ihminen on pahimmillaan häikäilemätön opportunisti ja parhaimmillaankin usein ainoastaan lähinnä harmiton, mutta typerä lammas, ja sitten on ne muutamat poikkeukset siellä täällä, jotka toivon osaksi sosiaalista ympyrääni.
Juuri tästä syystä vastustan demokratiaa sekä valtiovaltaa, jotka siis antavat vallan minun elämästäni ja omaisuudestani näille opportunisteille ja aivottomille lampaille, joilla ei minun mielestäni kuuluisi olla oikeutta päättää minun asioistani sen enempää kuin minulla heidän. Demokratia on sitä kun kymmenen miestä äänestää yhtä naista vastaan siitä, onko joukkoraiskaus moraalista ja hyväksyttävää. Nainen on vähemmistössä, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä äänestystulos.
Kenen moraalisen ihmisen mielestä demokratia voi olla ihmiskunnan ihanne? Takkirauta haluaa vallan omasta elämästään näille homo ridiculouksille- minä en.
"Miksi sitten libertarismia pidetään mörkönä? Eikö vapaa markkinatalous luokaan auvoista onnelaa, vai miksi? Reaalimaailman esimerkit osoittavat, että mitä vapaampi talous on, sitä varmemmin se romahtaa plutokratiaksi ja sitä nopeammin se polarisoituu upporikkaisiin ja rutiköyhiin. Syy on siinä, että mitä vapaammin talous saa pyöriä, sitä helpommin pääomat kasaantuvat ja keskittyvät ja sitä vahvemmiksi myös yritykset tulevat ja sitä enemmän ne myös vaikuttavat yhteiskuntaan - ja valtioon sekä lainsäädäntöön. Ja vapaa kilpailu on asia, jota yritykset kaikkein vihoviimeisimmin haluavat."
Ensin Takkirauta väittää vapaan markkinatalouden olevan yritysten hirmuvaltaa, mutta sitten ottaakin sen takaisin ja sanoo, että vapaa markkinatalous on asia, jota yritykset kaikkein viimeisimmäksi haluavat. Miten siis on asian laita?
"Yritykset pyrkivät aina kohti sellaista tilaa, jossa ne kykenevät vaikuttamaan lainsäädäntöön niin että ne saavat säädettyä lait itselleen mahdollisimman edullisiksi sekä vastaavasti työntekijöille, sidosryhmille ja asiakkailleen mahdollisimman epäedullisiksi. Libertaristin mielestä tällaiseen tilanteeseen ei saa mitenkään puuttua, koska se on 'sosialismia' sekä "interventionismia". Ylipäänsä uskominen siihen, että yhdelläkään toimijalla olisi mitään vastuuta kenellekään yhtään mistään, on "sosialismia". Ja annas olla, jos palkansaaja alkaa valvomaan intressejään ammattiyhdistysliikkeen kautta. Se, jos mikä, on 'sosialismia.'"
Takkirauta on siis typerys.
Tottakai yritykset pyrkivät aina kohti sellaista tilaa, jossa ne kykenevät vaikuttamaan lainsäädäntöön niin että ne saavat säädettyä lait itselleen mahdollisimman edullisiksi sekä vastaavasti työntekijöille, sidosryhmille ja asiakkailleen mahdollisimman epäedullisiksi - tämä on liberaalien pointti. Tätä ei tule sallia, koska yritysten erityisoikeudet käyvät sekä työntekijöille että kuluttajille kalliiksi, ja kokonaisvaltainen hyvinvointi laskee monopoli- sekä kartelliasemien seurauksena. Yrityksen tehtävä on maksimoida voitto, joten on siis täysin odotettavissa, että jos sille aukeaa tilaisuus hyväksikäyttää lainsäädäntöä ja lobata läpi itselleen suotuisia lakeja, joilla pidetään kilpailijat poissa apajilta, se tulee tekemään niin. Tämä johtaa yritysmaailmassa harvojen valtaa, jossa kuluttajat ja työntekijät kärsivät huonoista palkoista ja korkeista hinnoista.
Takkirauta siis tietämättään itsekin puolustaa liberalismia.
"Voidaan aina todeta, että jos markkinafundamentalismi olisi niin auvoinen ja autuaaksitekevä asia kuin mitä sen väitetään olevan, niin johan se olisi lyönyt itsensä läpi kulttuurievoluutiossa jo ajat sitten ja koko maailma olisi jo ajat sitten siirtynyt siihen."
Kummallinen väite. Vähän kuin sanoisi, että väkivallattomuus ei olisi hyveellistä, koska se ei ole lyönyt itseään läpi kulttuurievoluutiossa.
Mutta uskontonsa kaikilla.
